ʻUfi

Mei he Wikipedia
Hopo ki he: ʻai taumuʻa, kumi
ʻUfi
Dioscorea alata.jpg
Fakafaʻafaʻahinga fakasaienisi
Puleʻanga: ʻakau
Vahe: ʻakau matala
Haʻa: lautengaʻitaha
Holongā: dioscoreales
Kāinga: DIOSCOREACEAE
Kāinga ofi: Dioscorea
Faʻahinga: alata
Hingoa kakato lōua
Dioscorea alata L.
Hingoa lea fakapilitānia: Purple yam

Ko e ʻufi ko e foʻi ʻakau ia, ko e meʻakai. Mahalo pē ʻoku sai ange: ko e taumafa.

Kakano

[fatuʻi vahe] Ngaahi faʻahinga kehekehe

  • faha
  • falafala
  • hale
  • heketala
    • heketala fisi
    • heketala palau
    • heketala puka
    • heketala lōloa
    • heketala hina
    • heketala kula
    • heketala vai
  • kafiu
    • kafiu kula
    • kafiu punailave
  • kahokaho; ko e tuʻi ʻo e ngaahi ʻufi
    • kahokaho kulufau
    • kahokaho hako
    • kahokaho vai
    • kahokaho tavake
    • kahokaho siamane
    • kahokaho tefau
    • kahokaho ʻulumaka
    • kahokaho muihina pe Kahokaho mulahina
  • kapakauʻikava
    • kapakauʻikava muihina
  • kaumeile
    • kaumeile hina
    • kaumeile kula
    • kaumeile punuluo
    • kaumeile hako
    • kaumeile puku
    • kaumeile pekavalu
    • kaumeile vaeʻikulī
    • kaumeile toua
    • kaumeile lautoka
    • kaumeile ʻuli
    • kaumeile ʻEua
  • keu
  • kivi
    • kivi hina
    • kivi kula
    • kivi hako
  • koukau
    • koukau hina
    • koukau kula
  • kulo
    • kulo hina
    • kulo kula
    • kulo hako
    • kulo kau
    • kulo matapoko
  • kulotua
  • laukoka
  • laumuli
  • lausi
  • lena Dioscorea pentaphylla
  • levei
  • lokoloka
    • lokoloka hina
    • lokoloka kula
    • lokoloka mangavalu
  • māhoaʻa; ʻoku tatau ʻene ʻasi mo e māhoaʻa
    • māhoaʻa puku
    • māhoaʻa leleva
  • malau
    • malau tuʻa
    • malau melie
  • malekini
  • mamange
    • mamange hina
    • mamange kula
  • moala
  • natoto; louʻulu fio kulokula
  • nise
  • nuku
  • ngū
    • ngū vaihina
    • ngū vaikula
    • ngū pakatā pe ngū tūpakatā
    • ngū kafakafa
    • ngū kiaʻimoa
    • ngū puku
  • pāholo
  • palai; ko e ʻufi saisai pē
    • palai tuʻakuku
  • palangi
  • palātea
  • poa
    • poa hina
    • poa kula
  • sikau
    • sikau felefele
    • sikau tūlalo
  • sikovata
    • sikovata hoi
    • sikovata fulufula
  • sivoli
    • sivoli hina
    • sivoli kula
  • solomone
    • solomone hina
    • solomone kula
  • taiakona
  • takulevu
    • takulevu hina
    • takulevu kula
    • takulevu puku
    • takulevu hako
  • tamuni
    • tamuni hina
    • tamuni kula
    • tamuni keu
  • tapuane
  • tefau
  • teve; ko e ʻufi kovi pē
  • tua; ko e ʻufi saisai pē
    • tua vai
    • tua hina
    • tua kula
    • tua maka
    • tua ʻata
    • tua ʻatavai
    • tua ʻatakafiu
  • vesivesi
    • vesivesi hako
    • vesivesi puku
    • vesivesi felei
    • vesivesi puhipuhi
    • vesivesi hina
    • vesivesi kula
  • voli
    • voli hako
    • voli hina
    • voli kula
    • voli leka
  • ʻufiʻufi
    • ʻufiʻufi hina
    • ʻufiʻufi kula
    • ʻufiʻufi langakali
    • ʻufiʻufi matanikali
  • ʻufi papālangi

vakai foki ki he ʻufilei.

[fatuʻi vahe] Hingoa ʻi he ngaahi lea kehe

[fatuʻi vahe] Toe meʻa kehe

Ko e hingoa ʻo e ngaahi māhina tukufakaholo ʻo e taʻu ʻi Tonga onoʻaho, naʻa nau tupu mei he ngoue ʻufi.

Naʻe kole ʻe Tuʻitātui ʻa e pulopula maʻa hono ngoue. Naʻe ʻa e heliaki ia maʻa Nua.

[fatuʻi vahe] Tataku

  • Hokohoko ngaahi ʻakau; Vaʻa fekumi ngoue Vainī
  • Tongan dictionary; C.M. Churchward
  • Plants of Tonga; T.G. Yuncker; BPB bulletin 220, Honolulu 1959
Ko e kupu ʻeni ko e potuʻi ia (stub). ʻIo, ko koe, kātaki tokoni mai ʻi hono ngāue fatu fakalahi.
Puha haʻate meʻangāue
Ngaahi vā hingoa

Variants
Ngaahi vakai
Actions
ʻAi taumuʻa ki he…
Puha meʻangāue
ʻi he ngaahi lea kehe