ʻUfi

Mei he Wikipedia
(Kuo leʻei mei ʻufi)
ʻUfi
Fakafaʻafaʻahinga fakasaienisi
Puleʻanga:ʻakau
Vahe:ʻakau matala
Haʻa:lautengaʻitaha
Holongā:dioscoreales
Kāinga:DIOSCOREACEAE
Kāinga ofi:Dioscorea
Faʻahinga:alata
Hingoa kakato lōua
Dioscorea alata L.
Hingoa lea fakapilitānia: Purple yam

Ko e ʻufi ko e foʻi ʻakau ia, ko e meʻakai. Mahalo pē ʻoku sai ange: ko e taumafa.

Ngaahi faʻahinga kehekehe[fatuʻi vahe | edit source]

  • faha
  • falafala
  • hale
  • heketala
    • heketala fisi
    • heketala palau
    • heketala puka
    • heketala lōloa
    • heketala hina
    • heketala kula
    • heketala vai
  • kafiu
    • kafiu kula
    • kafiu punailave
  • kahokaho; ko e tuʻi ʻo e ngaahi ʻufi
    • kahokaho kulufau
    • kahokaho hako
    • kahokaho vai
    • kahokaho tavake
    • kahokaho siamane
    • kahokaho tefau
    • kahokaho ʻulumaka
    • kahokaho muihina pe Kahokaho mulahina
  • kapakauʻikava
    • kapakauʻikava muihina
  • kaumeile
    • kaumeile hina
    • kaumeile kula
    • kaumeile punuluo
    • kaumeile hako
    • kaumeile puku
    • kaumeile pekavalu
    • kaumeile vaeʻikulī
    • kaumeile toua
    • kaumeile lautoka
    • kaumeile ʻuli
    • kaumeile ʻEua
  • keu
  • kivi
    • kivi hina
    • kivi kula
    • kivi hako
  • koukau
    • koukau hina
    • koukau kula
  • kulo
    • kulo hina
    • kulo kula
    • kulo hako
    • kulo kau
    • kulo matapoko
  • kulotua
  • laukoka
  • laumuli
  • lausi
  • lena Dioscorea pentaphylla
  • levei
  • lokoloka
    • lokoloka hina
    • lokoloka kula
    • lokoloka mangavalu
  • māhoaʻa; ʻoku tatau ʻene ʻasi mo e māhoaʻa
    • māhoaʻa puku
    • māhoaʻa leleva
  • malau
    • malau tuʻa
    • malau melie
  • malekini
  • mamange
    • mamange hina
    • mamange kula
  • moala
  • natoto; louʻulu fio kulokula
  • nise
  • nuku
  • ngū
    • ngū vaihina
    • ngū vaikula
    • ngū pakatā pe ngū tūpakatā
    • ngū kafakafa
    • ngū kiaʻimoa
    • ngū puku
  • pāholo
  • palai; ko e ʻufi saisai pē
    • palai tuʻakuku
  • palangi
  • palātea
  • poa
    • poa hina
    • poa kula
  • sikau
    • sikau felefele
    • sikau tūlalo
  • sikovata
    • sikovata hoi
    • sikovata fulufula
  • sivoli
    • sivoli hina
    • sivoli kula
  • solomone
    • solomone hina
    • solomone kula
  • taiakona
  • takulevu
    • takulevu hina
    • takulevu kula
    • takulevu puku
    • takulevu hako
  • tamuni
    • tamuni hina
    • tamuni kula
    • tamuni keu
  • tapuane
  • tefau
  • teve; ko e ʻufi kovi pē
  • tua; ko e ʻufi saisai pē
    • tua vai
    • tua hina
    • tua kula
    • tua maka
    • tua ʻata
    • tua ʻatavai
    • tua ʻatakafiu
  • vesivesi
    • vesivesi hako
    • vesivesi puku
    • vesivesi felei
    • vesivesi puhipuhi
    • vesivesi hina
    • vesivesi kula
  • voli
    • voli hako
    • voli hina
    • voli kula
    • voli leka
  • ʻufiʻufi
    • ʻufiʻufi hina
    • ʻufiʻufi kula
    • ʻufiʻufi langakali
    • ʻufiʻufi matanikali
  • ʻufi papālangi

vakai foki ki he ʻufilei.

Hingoa ʻi he ngaahi lea kehe[fatuʻi vahe | edit source]

Toe meʻa kehe[fatuʻi vahe | edit source]

Ko e hingoa ʻo e ngaahi māhina tukufakaholo ʻo e taʻu ʻi Tonga onoʻaho, naʻa nau tupu mei he ngoue ʻufi.

Naʻe kole ʻe Tuʻitātui ʻa e pulopula maʻa hono ngoue. Naʻe ʻa e heliaki ia maʻa Nua.

Tataku[fatuʻi vahe | edit source]

  • Hokohoko ngaahi ʻakau; Vaʻa fekumi ngoue Vainī
  • Tongan dictionary; C.M. Churchward
  • Plants of Tonga; T.G. Yuncker; BPB bulletin 220, Honolulu 1959