Mei he Wikipedia
Fakafaʻafaʻahinga fakasaienisi
Puleʻanga:ʻakau
Vahe:ʻakau matala
Haʻa:lautengaʻitaha
Holongā:pandanales
Kāinga:PANDANACEAE
Kāinga ofi:Pandanus
Faʻahinga:tectorius
Hingoa kakato lōua
Pandanus tectorius Parkinson ex Zucc.
Hingoa lea fakapilitānia: Screw pine
Vakai ki he tala fakalahi:
Commons

Ko e ko e fuʻu ʻakau ia, ʻoku tupu ofi ki he tahi, sai ʻene tupu ʻi he matāliku. ʻOku ui foki ko e Pandanus odoratissimus (fā namulelei).

Ngaahi faʻahinga kehekehe[fatuʻi vahe | edit source]

  • fā, Pandanus tectorius — ko e kakala vale
  • fāhina, fātea, Pandanus odoratissimus pseudolinnaei — ko e kakala vale
  • fā lotuma
  • fāvula, Pandanus odoratissimus pyriformis
  • falahola, Pandanus odoratissimus sinensis — ʻoku tui tatau mo e fākula ʻe he kakai Tonga, ko e kakala ʻiloa
  • fākula, Pandanus corallinus — ko e kakala ʻiloa māʻolunga fika 2
  • fāfā, Pandanus corallinus
  • hingano, Pandanus odoratissimus setchelii — ko hono matalaʻiʻakau hinehina ʻoku ui ko e hafu pe hafuʻihingano, ko hono moto ko e lūpū pe lūpuuʻihingano, ko e kakala vale
  • kukuvalu, Pandanus odoratissimus savaiensis — ko ʻene matalaʻiʻakau, ko e kakala ʻiloa
  • louʻakau — lou lahi, sai maʻa e lalanga
  • loukie, Pandanus corallinus — ʻoku ngāueʻaki ʻene lou ki he lalanga kie
  • loutotolo, Pandanus corallinus — ʻikai talatala
  • paongo, Pandanus whitmeeanus — ko e kakala ʻiloa
  • paufu
  • tapahina, Pandanus sp. — lau taʻetuhi
  • tofua, Pandanus corallinus — ʻoku ngāueʻaki ʻene lou mui ki he lalanga lōkeha; lau taʻetuhi
  • tutuʻila, Pandanus sp. — ʻikai talatala

Hingoa ʻi he ngaahi lea kehe[fatuʻi vahe | edit source]

Toe meʻa kehe[fatuʻi vahe | edit source]

Ko e fā ko e ʻakaū mahuʻinga taha hono ua ʻi he Pasifiki (ko e niu ko e ʻuluaki). Ko hono fua: meʻakai mo e ngaahi kahoa (papai fā); ko hono lou: fala.

Tataku[fatuʻi vahe | edit source]

  • Hokohoko ngaahi ʻakau; Vaʻa fekumi ngoue Vainī
  • Tongan dictionary; C.M. Churchward
  • Flowers of the Pacific island seashore; W.A. Whistler; ISBN 978-0-8248-1528-8
  • Langi tauʻolunga & hiva kakala; Nukuʻalofa 2000; ISBN 978-982-9800-71-8
  • Plants of Tonga; T.G. Yuncker; BPB bulletin 220, Honolulu 1959
Ko e kupu ʻeni ko e potuʻi ia (stub). ʻIo, ko koe, kātaki tokoni mai ʻi hono ngāue fatu fakalahi.