Ikuʻikumā
Ikuʻikumā | ||||||||||||||
Fakafaʻafaʻahinga fakasaienisi | ||||||||||||||
| ||||||||||||||
Hingoa kakato lōua | ||||||||||||||
Stachytarpheta cayennensis (Rich.) Vahl, Hingoa lea fakapilitānia: Vervain, Blue rat's tail | ||||||||||||||
Vakai ki he tala fakalahi: Wikispecies |
Ko e ikuʻikumā pe hikuʻikumā ko e fuʻu ʻakau siʻi ia, mo e kiʻi matalaʻiʻakau lanupulū. Ko e ʻuhinga tatau ko e Stachytarpheta urticaefolia, kā ko e hingoa onoʻaho ko e S. urticifolia pe S. dichotoma. ʻOku tatau pe ʻikai mo e ikuʻikumā lanumata ?
Ngaahi faʻahinga kehekehe[fatuʻi vahe | edit source]
- ikuʻikumā lanumata, fisi lanumata, S. indica.
ʻOku ui ko e ʻakau kovi ʻoku mafola mo tupu vao ʻe he palemia ʻo Tonga ʻi 1933 (lao fakalahi 1988, vahe 128) maʻa hono kātoa ʻo Tonga.
Hingoa ʻi he ngaahi lea kehe[fatuʻi vahe | edit source]
- mautofu, motofu Samoa (lea fakaniuē)
- mautofu fualanumoana, mautofu tala, mautofu tai, mautofu vao (lea fakahaʻamoa)
- tiāki (lea fakakuki)
- lavenia, se karakarawa, serakawa, tubutubu, turulakaka (lea fakafisi)
Tataku[fatuʻi vahe | edit source]
- https://web.archive.org/web/20070224230114/http://www.hear.org/pier/species/stachytarpheta_cayennensis.htm
- Hokohoko ngaahi ʻakau; Vaʻa fekumi ngoue Vainī
- Tongan dictionary; C.M. Churchward
- Plants of Tonga; T.G. Yuncker; BPB bulletin 220, Honolulu 1959
- D.R. Drake, Rain forest vegetation of ʻEua Island, New Zealand Journal of Botany 34, 1996