Vunga
Mei he Wikipedia
| Vunga | ||||||||||||||
| Fakafaʻafaʻahinga fakasaienisi | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Hingoa kakato lōua | ||||||||||||||
| Metrosideros collina Banks ex Gaertn. Hingoa lea fakapilitānia: Heartwood (sp) |
||||||||||||||
|
Vakai ki he tala fakalahi:
Commons |
Ko e vunga ko ha fuʻu ʻakau fakatuʻi ia, mo e ʻakau namu lelei ʻaupito. Ko e kakala ʻiloa ia.
ʻOku ʻauhamālie ʻi Tongá ni, kae kei tupu ʻi he kāungafonua. Mahalo pē ko e vunga ʻi Tongá ni naʻe tatau mo e fakakeheʻi ʻo Fisi: ʻoku ʻikai, pe siʻisiʻi pē hano matalaʻiʻakau, ʻoku ʻikai ha kākunga ki Tahisi pe Hauaiʻi pe ko e pōhutukawa ʻi Nuʻu Sila; pea ʻoku ʻikai fuopotopoto hono lau, ʻoku lōloa mo e lanu kopa maʻa e lau mui (tatau mo e heilala).
[fatuʻi vahe] Hingoa ʻi he ngaahi lea kehe
- vuga (lea fakafisi, M. collina var. vitiensis)
- ʻanume (lea fakahaʻamoa, vakai foki ki he kānume)
- puarata (lea fakatahisi, M. collina var. villosa pe M. kermadecensis (Tahiti); matalaʻiʻakau lahi, vakai he faitaá)
- ʻōhiʻa lehua (lea fakahauaiʻi, M. collina var. polymorpha (Springfield); matalaʻiʻakau lahi)
[fatuʻi vahe] Toe meʻa kehe
ʻOku toe pē hono hingoa ʻi he kupuʻilea heliaki: ahi mo e vunga.
[fatuʻi vahe] Tataku
- http://www.redlandsnursery.com.au/infonotes/msfiji.htm faitā vunga moʻoni
- Plants of Tonga; T.G. Yuncker; BPB bulletin 220, Honolulu 1959
Ko e kupu ʻeni ko e potuʻi ia (stub). ʻIo, ko koe, kātaki tokoni mai ʻi hono ngāue fatu fakalahi.