Lofa iiki
Mei he Wikipedia
| Lofa iiki | ||||||||||||||
| Fakafaʻafaʻahinga fakasaienisi | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Hingoa kakato lōua | ||||||||||||||
| Fregata ariel (Gray 1845) Hingoa lea fakapilitānia: Lesser frigatebird |
||||||||||||||
|
Vakai ki he tala fakalahi:
Commons & Wikispecies |
Ko e lofa pe helekosi ko e manupuna lahi ʻo e tuʻafanga ʻi Tongá ni. Ko hono lahi ko e senitimita ʻe 75. ʻOku siʻi ange ʻa e lofa iiki ʻi he lofa lalahi. ʻOku meimei tatau ʻena ʻasi, kā ko e lofa iiki ʻoku ʻi ai ʻa hono konga hinehina ʻi hono fulufulu ʻi ʻolunga. Pea ʻoku toe hono tangai-monga kulokula, ʻoku ngāueʻaki ʻe he manupuna tangata ʻi heʻene fiehā ki he ngaahi fefine.
ʻOku ui ko e iwa ʻi he lea fakahauaiʻi.
Tataku [fatuʻi vahe]
- D. Watling, Tohi talateu ki he manupuna ʻo Tonga
Ko e kupu ʻeni ko e potuʻi ia (stub). ʻIo, ko koe, kātaki tokoni mai ʻi hono ngāue fatu fakalahi.