Fusi

Mei he Wikipedia
Fusi
Fakafaʻafaʻahinga fakasaienisi
Puleʻanga:ʻakau
Vahe:ʻakau matala
Haʻa:lautengaʻitaha
Holongā:zingiberales
Kāinga:MUSACEAE
Kāinga ofi:Musa
Faʻahinga:x paradisiaca
Hingoa kakato lōua
Musa x paradisiaca
Hingoa lea fakapilitānia: Banana

Ko e fusi ko e fuʻu ʻakau ia, ko e meʻakai mahuʻinga lahi. Ko e siaine (ko e fusi mei Siaina) ko e faʻahinga melie ʻoku manakoa taha ia.

Ngaahi faʻahinga kehekehe[fatuʻi vahe | edit source]

ʻOku lahi ʻa e ngaahi faʻahinga, kae katoa ʻoku nau kau ki he Musa paradisiaca cultivar Giant Cavendish (ʻoku faʻa tohi: Musa × paradisiaca).

ngaahi faʻahinga fakasitaasi pe[fatuʻi vahe | edit source]

ʻOku ui ko e ngaahi hopa, sai maʻa e haka. Ko e Musa paradisiaca var normalis he onoʻaho.

  • fehi
  • fetaʻu
    • fetaʻu hina
    • fetaʻu kula — fua fuopotopoto
    • fetaʻu ʻuluʻikumā
  • filo
    • filo matolu
    • filo hako
  • haumi
  • hēhēfanga
  • hopa
  • lalama
  • lehia — fua lahi ʻaupito ʻi he pupunga ʻe 3 pe 4 ʻo e kau ʻe taha pē
  • maholi
    • maholi hina
    • maholi kula
  • mami
    • mami hina
    • mami tutue
  • moleʻa
  • motu
  • munomuna
  • palakia, palakiha
  • pikipiki (hina) — fua iiki, tea, kano fefeka
  • pikopiko
  • puko — hono lahi meimei tatau mo e lehia
  • putalinga
    • putalinga kula — polata lahi, pupunga lahi mo e kulokula, fua tatau mo e puko
    • putalinga puku
  • tapua
  • tāteau
  • tokonivai — pupunga lahi, kano fefeka
  • tuʻutuʻukautala
  • uhotaha
  • vaivai
    • vaivai hako — fua tauloto, lōloa, ngaofe
    • vaivai puki
  • vaʻamei

ngaahi faʻahinga melie[fatuʻi vahe | edit source]

Sai kai momoho kae ʻikai moho. Ko e Musa paradisiaca var sapientum he onoʻaho.

  • mahimahi — ʻoku mahi siʻi, polata siʻi
  • mamae — ngaahi foʻi fua siʻi mo e hinehina, vakai foki ki he mamaea, lou kula
    • mamae hina
    • mamae kula
    • mamae tuʻaniu
    • mamae vai
    • mamae heheifanga
  • misipeka; meia Misi Peka — foʻi fua siʻisiʻi mo kulokula pē
  • pata
    • pata lahelahe — polata lōloa, fua lanumata, matalaʻiʻakau hinehina
    • pata tonga — tatau mo e lahelahe, fua lālahi ange
    • pata tea
    • pata kula
    • pata lōloa
  • siaine, Musa acuminata, ko e taha pē mei he Musa paradisiaca var. sapientum
    • siaine fisi — polata lōloa, lahi foʻi fua lahi
    • siaine haʻamoa — polata tauloto, lahi foʻi fua lahi
    • siaine ʻinitia — polata kula, foʻi fua kula
    • siaine tonga — polata nonou, siʻi foʻi fua siʻi

Hingoa ʻi he ngaahi lea kehe[fatuʻi vahe | edit source]

Tataku[fatuʻi vahe | edit source]

  • Hokohoko ngaahi ʻakau; Vaʻa fekumi ngoue Vainī
  • Tongan dictionary; C.M. Churchward
  • Plants of Tonga; T.G. Yuncker; BPB bulletin 220, Honolulu 1959
Ko e kupu ʻeni ko e potuʻi ia (stub). ʻIo, ko koe, kātaki tokoni mai ʻi hono ngāue fatu fakalahi.