Kiekie

Mei he Wikipedia
ʻOku haʻi ʻe he fefine ngoue ʻa e kiekie vana

Ko e kiekie ko e konga ia ʻo e vala fakatonga, ʻoku faʻa haʻi ʻe he kau fefine ʻi he taimi taʻefāinoa, kā taimi ʻe niʻihi ʻoku tui foki ʻe he tamasiʻi, (ko e taʻovala) ko honau vala fai fakalelei). ʻOku manakoa ange ʻa e kiekie ʻi he ngaahi ʻaho mafana, koeʻuhi ʻoku vevela mo e kekeva ʻa e taʻovala.

ʻOku ofi ki he kiekie ko e sisi mo e manafau. Kā ko e sisi ko e teunga kakala, pea ko e manafau ko e teunga ia maʻa e ngaahi faiva.

Ko e kiekie ko e konga ia ʻo e koloa (fakafefine).

ʻOku lahi ʻa e ngaahi faʻahinga kiekie he ʻahó ni:

  • louʻakau tuʻolalahi
  • louʻakau fepiupiuaki mo e kuo vali lanuʻahoʻaho; ko e salusalu mei Haʻapai
  • fau tuʻoiiki ange, pea fī pe lalanga
  • kaka mei he fuʻu niu
  • pulu mei he foʻi niu, kuo fī
  • filo tuʻoiiki, filo milemila ʻi he ngaahi lanuʻahoʻaho
  • filo milemila, kuo lalanga, ko e kiekie vana
  • tupe (paʻanga) pe kiʻi tupu tuʻusi mei he ngeʻesi niu
  • ngaahi tepi vitiō motuʻa
  • mo e hā fua

Tataku[fatuʻi vahe | edit source]

  • ʻI.F. Helu; Critical essays: Cultural perspectives from the Southseas; 1999

More information in English is available: Go